Mistä kaikkialta saa tietoa tutkimastanne ilmiöstä? Kirjastosta ainakin. Kirjaston henkilökunta etsii mielellään valmiiksi lapsille sopivia teoksia, jotka käsittelevät kiinnostuksen kohteena olevaa ilmiötä. Kirjastossa voidaan tutkia kirjoja ja lehtiä pareittain tai pienryhmissä. Yhdessä oppiminen on tehokasta ja hauskaa. Lapset voivat piirtää paperille oppimiaan asioita, käyttää kuvamateriaalia (vanhoja lehtiä, internetin kuvahakuja) tai kirjoittaa avainsanoja tiedonhaun muistiinpanoina. 

He voivat myös äänittää tai videoida oppimiaan asioita. Ääni- tai videotallenteen voi tehdä joko omasta tai kaverin oppimisesta tai haastattelemalla asiantuntijaa.

Elokuvien, dokumenttien tai internetin hakukoneiden avulla löytyy paljon tietoa joka on saatavilla lapsille sopivassa muodossa. Se, mitä digitaalisista lähteistä tuli opittua, voidaan tallentaa piirtämällä, maalaamalla, draaman keinoin (esim. näyttelemällä, pantomiimilla), kertaamalla se liikuntatuokion teemana tai tekemällä vaikkapa laulu.

Retket ovat toiminnallinen tapa hankkia tietoa. Luonto-, kaupunkiretkien ja museoiden lisäksi on hyvä hyödyntää tutkimuslaitoksia, eri alojen oppilaitoksia ja elinkeinoelämää ilmiön tiedonlähteinä.

Esikoululaiset voivat koota pienryhmissä tai pareittain oppimansa asiat esimerkiksi julisteeksi, jonka avulla sitten opettavat muita. Opettamalla opit itse parhaiten!

Vinkki! Lapset saattavat innostua oppimisesta qr-koodien avulla. He voivat opettaa tiedonhaun myötä hankkimansa tiedot toisille lapsille laatimalla esimerkiksi tehtäviä tai kysymyksiä, joiden vastaukset voidaan lukea qr-koodien avulla (esim. tehtävärata, aarrekartta tms.). Qr-koodit on helppo tehdä internetistä löytyvillä ilmaisilla, yksinkertaisilla sovelluksilla. Koodi voidaan lukea sekä älypuhelimiin että tablettilaitteisiin asennettavalla qr-koodin lukijalla.