Tälle sivustolle on kerätty laaja-alainen tehtäväpaketti, joka on tarkoitus toteuttaa pidempiaikaisena projektina lasten kanssa. Ihanteellisin ajankohta projektille on eskarivuoden kevät, jolloin ryhmä on työskennellyt jo jonkin aikaa yhdessä ja kirjaimet sekä äänteet ovat tulleet jo tutuiksi. Tehtäväpaketin tavoitteena on esikouluikäisten lasten monilukutaidon kehittäminen. (Vrt. EOPS2014.)

Opetushallitus on määritellyt Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Laaja-alainen osaaminen on yksi esiopetuksen tehtävistä ja sen tavoitteeksi on kirjattu muun muassa monilukutaidon tukeminen. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Perinteisen kirjoitetun tekstin luku- ja kirjoitustaidon lisäksi monilukutaitoon liittyy esimerkiksi numeerinen lukutaito, kuvalukutaito ja medialukutaito. (EOPS2014, 18.)

Nykymaailmassa joudumme kohtaamaan päivittäin monenlaisia viestejä ja informaatiota, joka voi olla muun muassa kirjoitettua, puhuttua, audiovisuaalista tai digitaalista. Näiden kaikkien osa-alueiden hallinta katsotaan yksilön, ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen, yhteiskunnan, kansalaisuuden ja työelämän näkökulmasta keskeisiksi perustaidoiksi. Esiopetuksen tehtävä on kannustaa lapsia tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä. Jotta monilukutaitoa voidaan kehittää jo varhaislapsuudesta saakka, tarvitaan ammattitaitoisen aikuisen mallia sekä monipuolista tekstiympäristöä, lasten itsensä tuottamaa kulttuuria sekä heille soveltuvia kulttuuripalveluja (mm. elokuvat, leikkilorut, musiikki). (Kts. EOPS2014, 18.)

On tärkeää huomioida, että monilukutaito kehittyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Lapsen tulee saada olla osallisena itselle merkittävien yhteisöjen toiminnassa. Osallistumisen ja toimijuuden kautta opitaan olemaan ja elämään yhdessä. Lapsen osallisuuden kokemus on yksi tärkeä tavoite monilukutaitoa kehitettäessä. Länsimaisen kasvatuksen pyrkimyksenä on edistää ja tukea lapsen toimijuutta myös siitä näkökulmasta, että se vahvistaa lapsen positiivista minäkuvaa. Toimijuuden käsite on tullut lapsitutkimukseen viime vuosina yhteiskuntatieteiden puolelta. Termillä tarkoitetaan mm. aloitteellisuutta, osallisuutta, kykyä esittää mielipiteitä, taitoa pyytää apua, luoda uusia ideoita ja ajatuksia. Merkityksellistä on toimijuuden kautta syntyvä lapsen tunne siitä, että hän voi vaikuttaa itse oppimisympäristöönsä ja omaan oppimiseensa. Aktiivinen, toimiva lapsi kykenee myös kyseenalaistamaan ja tarvittaessa vastustamaan annettuja malleja. Yhteiskunnassa toimiakseen on tärkeää, että lapsi oppii jo varhaislapsuudesta asti kehittämään luovuuttaan löytää uusia tapoja ajatella ja ratkaista ongelmia. (Kronqvist & Kumpulainen 2011, 43-51, 93-100, Eskelä-Haapanen 2016, Lipponen, Kumpulainen & Hilppö 2013, 159-163.)

Informaatio- ja viestintäteknologia on läsnä jokapäiväisessä arjessamme. Se ei ole pelkästään muuttanut meidän aikuisten elämää, vaan myös ihan pienten lasten toimintaympäristöt ovat muuttuneet radikaalisti ihan viime vuosien aikana. Tieto- ja viestintätekniikan tarjoamat mahdollisuudet lisääntyvät koko ajan ja niitä voidaan jo nyt hyödyntää monella tavalla päiväkodin arjessa. TVT:n tarjoamia sovelluksia voidaan käyttää niin oppimisen tukena kuin vuorovaikutuksessakin.  Sosiaalisen median tuleminen osaksi arkeamme on tuonut uusia muotoja ihmisten väliseen kanssa käymiseen. Se on mahdollistanut myös entistä voimakkaammin kaikkien ihmisten osallistumisen tiedon tuottamiseen. Mielestämme se ei enää tulevaisuudessa ole pelkkä mahdollisuus, vaan edellytys yhteiskunnan kehityksessä mukana pysymiselle. Visuaalinen teknologia, kuten animaatiot, sopii erittäin hyvin oppimisen tueksi päiväkodin toimintoihin. Visuaalinen teknologia yleensä kiinnostaa lapsia ja sen on havaittu tukevan yhteistoiminnallista työskentelyä ja vuorovaikutusta lapsiryhmässä. Tiedon tuottaminen esimerkiksi juuri animaation tekemisen kautta auttaa lasta hahmottamaan ja ymmärtämään monimutkaisia ja abstrakteja ilmiöitä. (Kronqvist & Kumpulainen 2011, 95.)

Tarjoamme tässä työssämme yhden näkökulman monilukutaidon kehittämiseen eskareiden kanssa. Projektin lopputuloksena syntyy animaatio, jonka ideointi ja toteutus ovat täysin lasten omaa käsialaa. Olemme tietoisesti pilkkoneet projektin useampaan osaan. Ajatuksemme on, että lapset kohtaavat kunkin vaiheen avoimin mielin, ilman ennakko-odotuksia tai vaatimuksia. Tästä syystä animaation tekemistä ei oteta lasten kanssa yhteiseksi tavoitteeksi vielä projektin alussa. Se tulee ajankohtaiseksi vasta kevään kuluessa ja syntyy niistä tuotoksista, joihin lasten kiinnostus on johtanut. Koska lähtökohta tälle projektille on nimenomaan lasten vahva osallisuus ja toimijuus tiedon tuottamisessa, emme ole voineet antaa tarkkoja muotteja toiminnalle. Lapsista syntyvät ideat voivat olla mitä vain. Olemme pyrkineet ennen kaikkea rakentamaan kehykset, joiden sisällä voit lastentarhanopettajana toimia ja viedä projektia eteenpäin. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu tavoitteet lasten kehittyvän luku- ja kirjoitustaidon tukemiseksi. Olemme huomioineet nämä tavoitteet suunnitellessamme toimintaa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista tukevia harjoituksia on sisällytetty kaikkiin projektin työvaiheisiin. Pyrkimys on kehittää lasten taitoja kokonaisvaltaisesti. Tässä suunnitelmassamme lasten tekemä matka on itse asiassa lastentarhanopettajan päämäärä. (EOPS2014, 32-33.)

Iloisia elämyksiä eskareittesi kanssa!