Animaation käsikirjoitus syntyy kirjoittamalla runon tai tarinan tapahtumista otoslista. Otoslistaan luetellaan runon/tarinan tärkeimmät tapahtumat järjestyksessä. Kaikki tylsät tai merkityksettömät kohdat jätetään pois.

 

Lasten kanssa otoslistan asioita voidaan laatia pyytämällä lapsia kertomaan omin sanoin toisilleen runoa/tarinaa. Olennaiset kohdat tulevat luontevasti esille ja epäolennaiset jätetään kertomatta. Lasten mielestä olennaista voi olla joku sellainen tapahtuma, joka aikuisten mielestä ei ole merkityksellinen.

 

Kertomisen kautta lapset tulevat tulkinneeksi runoa omasta näkökulmastaan. He huomaavat, että sanoilla, fraaseilla ja lauseilla voi olla erilaisia merkityksiä eri ihmisille. He oppivat kielellä leikittelyä ja rikasta ilmaisemista. Samalla opitaan yhdessä ja päästään yhteiseen käsitykseen siitä, millaisia merkityksiä ja sävyjä animaatioon tulee.

 

Alla esimerkki Martti Haavion lorun Märkä sakki otoslistasta.

 

Parempi kuin karamelli

lapsista on savivelli.

Niinkös, niinkös, niinkös, että

missä vain on kuravettä,

siellä hurjat huudot soivat,

siellä lapset ilakoivat?

Märkä hame, märkä takki,

ihan märkä koko sakki!

-Martti Haavio, teoksesta Iloinen lorukirja-

 

Otoslista:

• Lapset tykkäävät kuravellistä enemmän kuin karkista.

• Löytäessään kuralätäköitä, lapset ovat ihan innoissaan.

• Lapset huutavat, nauravat, hyppivät lätäköissä ja roiskivat vettä.

• Touhussa kastuvat kaikki vaatteet. Joka iikasta valuu vettä.

 

Lapset saattaisivat lisätä otoslistaan opettajan tai vanhemman reaktion ilonpitoa ja märkiä vaatteita kohtaan, mikä tekisi animaation lopusta vaikkapa humoristisen tai hyvää mieltä tuovan.