Runo luetaan aina työskentelyn aluksi. Runosta voidaan eri kerroilla etsiä eri kirjaimia ja äänteitä, tavuja ja sanoja. Niitä voidaan ympyröidä tai alleviivata tekstistä, kirjoittaa runon vierelle, kuunnella ja ääntää. Sanojen ja lauseiden merkityksiä voidaan pohtia yhdessä ja sanoille voidaan miettiä synonyymeja. 

Runon sisältöä ja merkitystä pohdittaessa muodostetaan hiljalleen yhteinen käsitys myös runon hahmoista ja ympäristöstä. Millaisia hahmoja runo sisältää? Miltä ne näyttävät ja millaisia ominaisuuksia sekä luonteenpiirteitä hahmoilla on? Lapset keskustelevat hahmoista. Hahmoja voidaan näytellä. Lapset voivat kukin vuorollaan asettua runon hahmojen rooliin miettien millaisia ilmeitä, eleitä ja ajatuksia hahmolla on. Toiset lapset voivat olla vuoroin äänenä tai vaikkapa ajatusten julkituojina. Opettaja ohjaa, millä tavalla näyttelijöille osoitetaan se, ketä näyttelijä kuuntelee (esim. käsi lasketaan hartialle). Hahmoja voidaan leikkiä liikuntatuokioiden yhteydessä pohtimalla käytännössä, millä tavalla hahmot liikkuvat ja millä vauhdilla, rytmillä jne. Musiikkituokiolla hahmoista voidaan tehdä musiikkia, ääntä lasten kiinnostuksen mukaan (esim. räppiä).

Hahmot valmistetaan yksilö- tai ryhmätyönä. Valmistusmateriaalivaihtoehdot asetetaan esille. Lapset tekevät suunnitelman hahmosta esimerkiksi piirtäen paperille, jonka jälkeen valmistavat hahmot. 

Hahmot on voidaan tehdä animaationukeiksi, jolloin niitä on helppo liikutella animaatiota kuvatessa. Tohtori Markkasen nukkeanimaatio-oppaasta (Heimala 2009, 10-27) löytyy kuvalliset ohjeet nukkien valmistamiseksi. 

Ympäristön suunnittelu. Mitä ympäristössä on? Mistä se on rakennettu? Miten materiaalia työstetään? Mitä värejä? Mitä rakennuksia? Piirtämistä voi käyttää suuunnitelmana ja ympäristön pohjapiirrustuksena. 

Ympäristön rakentaminen. Lapset saavat yksin, pareittain tai ryhmissä alkaa rakentaa ympäristöä omien suunnitelmiensa mukaan. Aikuinen pysyy mahdollisimman paljon sivussa. Ympäristön rakentaminen voi kestää vaikka kuinka kauan. Se saatetaan alkuun yhdessä, mutta sen jälkeen lapset voivat jatkaa rakentamista omaehtoisesti vapaan leikin aikana. Lapset voivat tuoda kotoa rakennusmateriaalia kuten tyhjiä maitopurkkeja, kankaita, vessapaperirullia ym. kierrätettäviä materiaaleja. Valmistamisen ja materiaalien yhteydessä voidaan keskustella esimerkiksi muodoista, kestävästä kehityksestä, arkkitehtuurista, kaupunkisuunnittelusta tai metsänhoidosta aiheesta riippuen.